Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli hyte-kerroin on hyvinvointialueille ja kunnille suunnattu kannustin, joka vaikuttaa näiden rahoitukseen. Hyte-kertoimen perusajatus on, että hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen suuruus määräytyy osin niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella.
Hyte-kertoimen tarkoituksena on kannustaa ja tukea hyvinvointialueita ja kuntia toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaa. Kunnissa luodaan edellytyksiä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle mm. koulutuksen, nuoriso-, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelujen, kaavoituksen ja liikennejärjestelyjen avulla. Hyvinvointialueen toimenpiteiden halutaan kohdistuvan erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen sekä ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen.
Kerroin kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita yhteistyöhön, pitkäjänteiseen suunnitteluun ja vaikuttaviin toimiin, joilla voidaan:
- parantaa asukkaiden elämänlaatua
- säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa
- rakentaa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa
Hyte-kertoimen taustalla vaikuttavat Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021, Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1393/2022, Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021 ja Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden rahoituksesta 1392/2022.
Hyte-kerroin muodostuu prosessi- ja tulosindikaattoreista
HYTE-kerroin määräytyy toimintaa ja voimavaroja kuvaavien prosessi-indikaattorien sekä hyte-työn tuloksia kuvaavien tulosindikaattorien perusteella. Hyvinvointialueille ja kunnille on omat indikaattorinsa.
Lue lisää:
Hyvinvointialueen prosessi-indikaattorit (THL)Avautuu uuteen välilehteen
Hyvinvointialueen tulosindikaattorit (THL)Avautuu uuteen välilehteen
Kuntien prosessi-indikaattorit (THL)Avautuu uuteen välilehteen
Kuntien tulosindikaattorit (THL)Avautuu uuteen välilehteen
Miten hyvinvointialueen hyte-kerroin lasketaan?
Hyte-kerrointa laskettaessa prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit pisteytetään. Pisteytys tapahtuu indikaattori kerrallaan, ja prosessi- ja tulosindikaattoreiden painoarvo on yhtä suuri. Toimintaa kuvaavia prosessi-indikaattoreita on kuusi, jolloin yksittäisen prosessi-indikaattorin painoarvo on 0,08333. Muutosta väestössä kuvaavia tulosindikaattoreita on viisi, jolloin yksittäisen tulosindikaattorin painoarvo on 0,1.
Pisteytys tehdään vertailemalla hyvinvointialueita keskenään. Jokainen prosessi-indikaattori pisteytetään siten, että hyvinvointialueiden parhaalle tulokselle annetaan sata pistettä ja heikoimmalle tulokselle nolla pistettä. Loput pistemäärät määräytyvät sen mukaan, mihin kohtaan vaihteluväliä alueen tulos osuu. Jos tulos on indikaattorin osalta jo tavoitetasossa, saa hyvinvointialue täydet pisteet.
Tulosindikaattorit pisteytetään indikaattorissa tapahtuneen muutoksen perusteella. Hyvinvointialueiden vertailussa paras positiivinen kehitys saa arvoksi sata pistettä ja heikoin kehitys nolla pistettä. Tavoitetasossa olevasta indikaattorista saa täydet pisteet.
Hyte-kerroin muodostuu lopulta kaikkien indikaattorien skaalattujen pistemäärien keskiarvojen keskiarvosta. Suurempi hyte-kerroin kertoo suuremmasta rahoitusosuudesta.
Hyte-kertoimen perusteella jaettava rahoitus hyvinvointialueille
Hyte-kertoimen perusteella jaetaan 1,46 % (n. 396 M€) hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta. Raha on yleiskatteellista eli se sisältyy hyvinvointialueen saamaan valtionrahoitukseen. Hyvinvointialue voi käyttää saamansa summan valtionrahoituksen perusteissa osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Jos alueen hyte-kerroin ylittää koko maan kertoimen, hyvinvointialue saa enemmän rahaa, kuin asukasluvulla kerrottavan perushinnan. Jos hyvinvointialueen kerroin jää koko maan kertoimen alapuolelle, rahaa saadaan vähemmän kuin asukasluvulla kerrottava perushinta. Hyte-kertoimen perusteella saatava rahoitus lasketaan seuraavalla kaavalla: Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x asukasluku x (alueen kerroin / koko maan kerroin)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2025 hyte-kerroin on 52 ja kertoimen perusteella vuodelle 2026 jaettu rahoitus on 90,3 €/ asukas.
Hyvinvointialue saa hyte-kertoimeen perustuvaa rahoitusta 18 483 200 €
Hyvinvointialueen hyte-kerrointa voi tarkastella tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamasta hyte-kerroinraportista.
Lue lisää:
Hyvinvointialueiden hyte-kerroinraporttiAvautuu uuteen välilehteen
Hyte-kertoimeen perustuva rahoitus kunnille vuonna 2025
Kuntien vuoden 2025 hyte-kertoimet ja kertoimen perusteella jaettu rahoitus vuodelle 2026:
- Asikkala: hyte-kerroin 67, rahoitus 20,5 €/ asukas
- Hartola: hyte-kerroin 62, rahoitus 19,0 €/ asukas
- Heinola: hyte-kerroin 70, rahoitus 21,5 €/ asukas
- Hollola: hyte-kerroin 66, rahoitus 20,2 €/ asukas
- Iitti: hyte-kerroin 61, rahoitus 18,7 €/ asukas
- Kärkölä: hyte-kerroin 66, rahoitus 20,2 €/ asukas
- Lahti: hyte-kerroin 66, rahoitus 20,2 €/ asukas
- Orimattila: hyte-kerroin 66, rahoitus 20,2 €/ asukas
- Padasjoki: hyte-kerroin 53, rahoitus 16,3 €/ asukas
- Sysmä: hyte-kerroin 62, rahoitus 19,2 €/ asukas
Hyte-kertoimen seuranta Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeessä on toiminut vuodesta 2023 alkaen hyte-kertoimen seurantaryhmä, joka vastaa hyte-kertoimen seurannasta alueella. Sen vastuualueelle kuuluu hyvinvointialueen prosessi- ja tulosindikaattorien sekä kunnan tulosindikaattorien seuranta ja arviointi.
Seurantaryhmä on yhdyspintaneuvottelukunnan perustama ja myös raportoi sille toiminnastaan. Seurantaryhmään kuuluu 20 vastuuhenkilöä hyvinvointialueelta ja kunnista sekä Päijät-Hämeen liitosta. Kullakin indikaattorilla on ryhmässä oma vastuuhenkilönsä, joka seuraa indikaattorin tilannetta.
Seurantatyössä kootaan ja hyödynnetään tietoa Hyte-kerroin-indikaattoreiden kehittymisestä ja seurataan indikaattoreissa tapahtuvia muutoksia suhteessa alueellisiin tavoitteisiin ja strategisiin linjauksiin. Lisäksi seurantaryhmä varmistaa, että hyte-kerrointa koskeva tieto kulkee tarvittaville tahoille. Ryhmä vaikuttaa myös hyte-kertoimen edistämiseksi tarvittavien linjausten ja muutostarpeiden edistymiseen hyvinvointialueen organisaatiossa ja yhdyspintaneuvottelukunnassa.
Seurantaryhmän lisäksi hyte-kertoimeen liittyviä tavoitteita ja työskentelyä käsitellään hyvinvointialueorganisaation toimialoilla ja hyvinvointialueen johtoryhmissä sekä osana hyvinvointikertomustyötä. Hyte-kerrointa koskevaa yhteistyötä kuntien kanssa on tiivistetty alueellisessa hyvinvointikoordinaattoreiden verkostossa.
Lue lisää:
Hyte-kertoimen seurantaryhmä
Hyte-kertoimen teemaryhmät ja fasilitaattorit
Vuoden 2025 alkupuolella hyte-kertoimen indikaattoreista muodostettiin Päijät-Hämeessä viisi teemaryhmää, joiden fasilitoijiksi nimettiin asiantuntijoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintatyön asiantuntijayksiköstä. Teemaryhmien tarkoituksena on varmistaa, että sen vastuualueille kuuluvia indikaattoreita koskevat toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja tukevat kehittämistyölle asetettuja tavoitteita. Lisäksi teemaryhmät tunnistavat indikaattoreihin liittyviä keskeisiä ilmiötä, toimijoita ja verkostoja, suunnitelmia sekä hankkeita.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu teemaryhmät, niiden fasilitaattorit sekä teemaryhmään sisältyvät indikaattorit.
Teemaryhmä | Fasilitaattori | Teemaryhmän indikaattorit |
|---|---|---|
asiantuntijalääkäri Anniina Malava | Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR) -rokotuskattavuus | |
4-vuotiaiden terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittäminen | ||
8. luokan terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittäminen | ||
Ylipaino ja lihavuus, osuus 8. ja 9. luokan oppilaista (kunnan) | ||
Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus 8. ja 9. luokan oppilaista (kunnan) | ||
asiantuntija Anne-Marie Haavisto | Ei työssä, koulutuksessa tai asevelvollisuutta (NEET) suorittamassa olevat 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä | |
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiiat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (kunnan) | ||
Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34-vuotiaat (pois lukien elimelliset aivo-oireyhtymät ja älyllinen kehitysvammaisuus) % vastaavan ikäisestä väestöstä | ||
yhdyspintakoordinaattori Ville Majala | Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään, % | |
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-34-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (kunnan) | ||
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (kunnan) | ||
Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä | ||
asiantuntija Sari Hokkanen ja ehkäisevän työn koordinaattori Hanna Klinga | Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti | |
Alkoholin mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai haittariski | ||
asiantuntija Iiris Salomaa | Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja/ tai sairaalassa hoidetut potilaat | |
Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä, verrattuna 10000 vastaavan ikäiseen (kunnan) | ||
Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä |