Terveysriskien ehkäiseminen ja seulonta

​Hyte-kertoimen indikaattorit on koottu Päijät-Hämeessä viiteen teemaryhmään. Teemaryhmät on muodostettu siten, että ryhmässä työskennellään samaan ilmiöön liittyvien indikaattorien tai samoja kohderyhmiä koskevien indikaattorien parissa. Sairauksien ja riskien ehkäisy ja seulonta sekä hyvien elintapojen edistäminen -teemaryhmä (hyte-työpöydällä lyhyemmin terveysriskien ehkäisy ja seulonta) työskentelee viiden indikaattorin parissa.

Teemaryhmän fasilitaattori

Anniina Malava, asiantuntijalääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Teemaryhmän indikaattorit

• Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR)-rokotuskattavuus
• 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
• 8. luokan terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
• Ylipaino ja lihavuus, osuus 8. ja 9. lk oppilaista
• Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus 8. ja 9.lk oppilaista

Viidestä indikaattorista kolme ensimmäistä vaikuttavat hyvinvointialueen hyte-kertoimeen ja kaksi viimeistä kuntien hyte-kertoimeen. Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin indikaattoriin sekä siihen, mitä indikaattori kuvaa ja miten siihen voidaan alueella vaikuttaa.

Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR)-rokotuskattavuus  

HYVINVOINTIALUEEN PROSESSI-INDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?  

Indikaattori ilmaisee prosenttilukuna, kuinka suuri osuus lapsista on saanut MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko-yhdistelmärokotteen ensimmäisen annoksen 11–24 kuukauden iässä. Osuus lasketaan lapsista, jotka raportointivuonna täyttävät kolme vuotta (väestölaskenta raportointivuoden tammikuussa). Itse rokotteet annetaan raportointivuotta (väestölaskentaa) aikaisemmin.  

Mitä korkeampi MPR-rokotuskattavuus on, sitä paremmat pisteet se tuottaa hyte-kerrointa laskettaessa. Hyvinvointialue saa 97 % rokotekattavuudella täydet pisteet.  

Miksi MPR-rokotuskattavuus on tärkeä?  

Rokotus on paras suoja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Näihin sairauksiin ei ole lääkehoitoa. Sairastuneilla jälkitaudit ovat mahdollisia ja myös menehtymisriski on olemassa. Korkea rokotuskattavuus on ehto laumaimmuniteetin saavuttamiselle ja epidemioiden välttämiselle. Esimerkiksi tuhkarokon torjunnassa rokotuskattavuuden tulisi olla yli 95 %, jotta laajat epidemiat voitaisiin ehkäistä. Paikalliset tuhkarokkoepidemiat ovat mahdollisia alueilla, joissa MPR-rokotuskattavuus jää vuosittain alle tavoitetason. 

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa? 

• Neuvolan ajanvarauksissa ja kutsujen lähettämisessä huomioidaan, että ensimmäinen MPR-rokote ajoittuisi 11-24 kk ikään eikä esimerkiksi 10 kk tai 25 kk ikään 
• Kirjaamisessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että rokoteannoksen järjestysluku kirjautuu oikein 
• Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä pyritään kasvattamaan rokotemyönteisyyttä 

Indikaattorin tietolähde 

​Rokotusrekisteri (THL)Avautuu uuteen välilehteen​

4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen  

HYVINVOINTIALUEEN PROSESSI-INDIKAATTORI ​

Mitä indikaattori kuvaa? 

Indikaattori ilmaisee kaikista lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjääneistä lapsista sen osuuden, joiden tuen tarvetta on selvitetty. Tarkastuksesta poisjäänyt lapsi tarkoittaa lasta, joka ei ole käynyt 4 vuoden iässä lainkaan lastenneuvolassa terveystarkastuksessa joko terveydenhoitajalla tai lääkärillä. Indikaattori huomioi ne perusterveydenhuollon asiakkaat, joille on kirjattu tuen tarpeen selvittäminen vähintään kolmen ja puolen vuoden mutta alle viiden vuoden iässä, mutta ei kuitenkaan terveystarkastusta. Tiedot kerätään kerran kalenterivuodessa. 

Miksi terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen on tärkeää?  

Neuvolan terveystarkastuksissa arvioidaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä. Tarkastuksessa huomioidaan lapsen lisäksi myös muun perheen hyvinvointi ja mahdollinen tuen tarve. Terveystarkastuksilla pyritään tavoittamaan koko ikäluokka, jolloin kaikilla lapsilla ja perheillä on yhtäläinen mahdollisuus saada tukea kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Lastenneuvolan terveystarkastuksista pois jäävien lasten ja heidän perheidensä tuen tarvetta tulee selvittää, jotta myös heille voidaan tarjota tukea oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi.  

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa? 

• Pyritään tavoittamaan kuntaan muuttaneet 3,5–5-vuotiaat terveystarkastukseen osallistumiseksi 
• Pyritään tavoittamaan terveystarkastuksista pois jääneet 4,5–5-vuotiaat tuen tarpeen selvittämiseksi
• Kiinnitetään huomiota kirjaamiseen: terveystarkastusten kirjaaminen koodeilla OAA22 tai OAA40 ja tuen tarpeen selvittäminen toimenpidekoodilla OAB10 

Indikaattorin tietolähde 

​Avohilmo (THL)Avautuu uuteen välilehteen​

8.luokan terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen  

HYVINVOINTIALUEEN PROSESSI-INDIKAATTORI 

Mitä indikaattori kuvaa?  

Indikaattori ilmaisee kaikista 8. luokan terveystarkastuksista poisjääneistä koululaisista sen osuuden, joiden tuen tarvetta on selvitetty. Tarkastuksesta poisjäänyt koululainen tarkoittaa koululaista, joka ei ole käynyt lainkaan kouluterveydenhuollon terveystarkastuksessa terveydenhoitajalla tai lääkärillä sinä vuonna, kun olisi ikänsä puolesta 8. luokalla. Indikaattorin tiedot kerätään lukuvuosittain (perusopetuksen lukuvuosi: 1.8.–31.7.). 

Miksi terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen on tärkeää?  

Kahdeksannen luokan terveystarkastus on niin kutsuttu laaja terveystarkastus, jossa selvitetään nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti arjen eri ympäristöissä. Samalla selvitetään koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastuksilla pyritään tavoittamaan koko ikäluokka, jolloin kaikilla 8. luokan oppilailla on yhtäläinen mahdollisuus saada tukea kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Koulun terveystarkastuksista pois jäävien nuorten tuen tarvetta tulee selvittää, jotta myös heille voidaan tarjota tukea oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. 

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?   

• Huolehditaan kuntaan muuttaneiden, ikänsä puolesta 8.-luokkalaisten tavoittamisesta terveystarkastukseen osallistumiseksi tai tuen tarpeen selvittämiseksi   
• Pyritään tekemään 8.luokkalaisten terveystarkastus sen lukuvuoden (1.8.–31.7.) aikana, kun nuori olisi ikänsä puolesta 8.luokalla 
• Tuen tarvetta selvitetään kaikilta tarkastukseen tulematta jättäneiltä oppilailta tai heidän huoltajiltaan
• Toteutuneet terveystarkastukset tilastoidaan systemaattisesti koodeilla OAA32 tai OAA40
• Tuen tarpeen selvittämisestä tehdään systemaattisesti kirjaus ja tilastointi toimenpidekoodilla OAB10 

Indikaattorin tietolähde 

​Avohilmo (THL)Avautuu uuteen välilehteen​

Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus 8. ja 9.lk oppilaista  

​KUNNAN TULOSINDIKAATTORI ​

Mitä indikaattori kuvaa?  

Taustalla on tieto siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on Kouluterveyskyselyssä ilmaissut kokevansa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai melko huonoksi tai huonoksi. Indikaattori kertoo kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuudessa. Tavoitetaso on 5 %, jolla kunta saa täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa. 

Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina keväisin ja tiedot julkaistaan saman vuoden syksyllä. Indikaattori päivittyy siis kahden vuoden välein.  

Mitä merkitystä on koetulla terveydentilalla? 

Kokemukseen omasta terveydestä voivat vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyden haasteet, uupumus, elintavat ja koulun työskentelyolosuhteet. Koettu terveys heijastelee muuta hyvinvointia: sen on todettu kuvaavan toimintakykyä, terveyspalvelujen käyttöä ja terveyskäyttäytymistä. Lisäksi heikompi terveydentila voi vaikeuttaa oppimista ja koulunkäyntiä eri tavoin ilmenevien haasteiden muodossa. Koettuun terveyteen vaikuttaminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan pyrkiä edistämään nuorten elämänlaatua. 

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa? 

• Nuoren kokemus terveydentilasta otetaan puheeksi laajassa terveystarkastuksessa
• Varmistetaan opiskelijahuollon riittävät resurssit nuorten tukemiselle
• Pyritään vaikuttamaan heikoksi koetun terveydentilan juurisyihin kuten työskentelyoloihin, koulu-uupumukseen, mielenterveyden haasteisiin ja elintapoihin
• Lisätään nuorille suunnattua elintapaneuvontaa ja vertaistukea sekä tehostetaan viestintää ja mainontaa jo tarjolla olevasta tuesta
• Mielenterveyspalveluja ja monialaista tukea pyritään kehittämään

Indikaattorin tietolähde 

​Kouluterveyskysely (THL)Avautuu uuteen välilehteen​