Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

Hyte-kertoimen indikaattorit on koottu Päijät-Hämeessä viiteen teemaryhmään. Teemaryhmät on muodostettu siten, että ryhmässä työskennellään samaan ilmiöön liittyvien indikaattorien ja/tai samoja kohderyhmiä koskevien indikaattorien parissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen -teemaryhmä työskentelee kolmen indikaattorin parissa.​

Teemaryhmän fasilitaattori

Anne Haavisto, asiantuntija, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Teemaryhmän indikaattorit

Kolmesta indikaattorista ensimmäinen ja viimeinen vaikuttavat hyvinvointialueen hyte-kertoimeen ja keskimmäinen kuntien hyte-kertoimeen. Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin indikaattoriin sekä siihen, mitä indikaattori kuvaa ja miten siihen voidaan alueella vaikuttaa.

1. Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta (NEET) suorittamassa olevat 18–24-vuotiaat, % ikäluokasta
2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
3. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat (pois lukien elimelliset aivo-oireyhtymät ja älyllinen kehitysvammaisuus), % vastaavan ikäisestä väestöstä

Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta (NEET) suorittamassa olevat 18–24-vuotiaat, % ikäluokasta

HYVINVOINTIALUEEN TULOSINDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?

Taustalla on tieto siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista 18–24-vuotiaista nuorista on työvoiman, koulutuksen ja asevelvollisuuden ulkopuolella. Indikaattori ilmaisee kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja nuorten aikuisten prosenttiosuudessa. Korkeintaan 10 % osuus tuottaa hyvinvointialueelle täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa.

Indikaattorin tiedot kerätään kerran vuodessa. Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavana keväänä.

Miksi NEET-nuorten osuutta seurataan?

NEET-lyhenne tulee englannin kielen sanoista "Not in Employment, Education, or Training". Se viittaa nuoriin, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmies- tai siviilipalveluksessa. Osalla NEET-nuorista tilanne on vapaaehtoinen ja väliaikainen esimerkiksi välivuodesta johtuen. Merkittävä osa ryhmän nuorista on kuitenkin tilanteessa vasten tahtoaan tai pitkittyneesti.

NEET-nuorilla on muita korkeampi riski syrjäytymiselle, ja myös palveluntarve on keskimäärin muita suurempaa. Syrjäytyminen puolestaan on merkittävä riski yksilön hyvinvoinnille. Lisäksi se aiheuttaa kansantaloudellista taakkaa ja kasvattaa esimerkiksi toimeentulotuen, työkyvyttömyyseläkkeen ja terveydenhuollon kustannuksia.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Oppilashuollossa ja nuorisotyön piirissä pyritään tunnistamaan varhain riskit opiskelun ja työn ulkopuolelle jäämiselle
• Huolehditaan varhaisesta oppimisen tuesta
• Jatkopolku peruskoulun jälkeen pyritään takaamaan kaikille nuorille (opiskelupaikka, työ, harjoittelu)
• Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja harrastusmahdollisuuksia alueella
• Tarjotaan työpajoja, kesätyöseteleitä ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille
• Yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa pyritään kehittämään (ilmoitukset)
• Nuorille on tarjolla matalalla kynnyksellä mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tukea nepsy-haasteisiin
• Nuorille tarjotaan talous-/sosiaalineuvontaa
• Monialaista yhteistyötä nuorten palveluissa ja arjen ympäristöissä pyritään edistämään (esimerkiksi kouluissa, terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa)
• Räätälöidään yksilöllisiä polkuja koulutukseen tai työhön

Tietolähde

​Työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus)Avautuu uuteen välilehteen​

​Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä​

​KUNNAN TULOSINDIKAATTORI ​

Mitä indikaattori kuvaa?

Indikaattori perustuu tietoon siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista kunnan 17–24-vuotiaista on vuoden aikana koulutuksen ulkopuolella. Indikaattori ilmaisee kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden prosenttiosuudessa. Korkeintaan 5 % osuus tuottaa kunnalle täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan niitä nuoria, jotka eivät kyseisenä vuonna ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli perusasteen jälkeistä koulutusta. Indikaattorin taustalla oleva tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavan vuoden jälkeen alkuvuodesta. Esimerkiksi vuotta 2021 koskevat tiedot julkaistiin vuoden 2023 tammikuussa.

Mitä merkitystä on koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä?

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen kasvattaa riskiä syrjäytymiselle. Kiinnittyminen yhteiskuntaan ja työelämään on haastavampaa nuorille, jotka eivät peruskoulun jälkeen suorita toisen asteen tutkintoa. Lisäksi ilman toisen asteen tutkintoa jäävillä nuorilla on muita enemmän toimeentulon ja mielenterveyden ongelmia. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja kansanterveydellisesti tärkeää.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Koulupudokkuuden vähentämiseksi pyritään tehostamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä (kunnat ja hyvinvointialue)
• Terveystarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittämistä pyritään tehostamaan
• Kontaktoidaan oppivelvollisuus- ja nuorisolain mukaisesti ilmoitetut nuoret
• Etsivässä nuorisotyössä pyritään seuraamaan kiinnittymistä palveluihin
• Varmistetaan, että tarvittavat TE-toimenpiteet toteutuvat jokaisen nuoren kohdalla
• Tulevaisuudessa järjestelmä koulutuksesta pudonneiden täysi-ikäisten seuraamiseen ja tavoittamiseen tehostaisi nuorten oikea-aikaista tavoittamista

Tietolähde

​​Tutkintorekisteri (Tilastokeskus)​Avautuu uuteen välilehteen​

Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat (pois lukien elimelliset aivo-oireyhtymät ja älyllinen kehitysvammaisuus), % vastaavan ikäisestä väestöstä

​HYVINVOINTIALUEEN TULOSINDIKAATTORI ​

Mitä indikaattori kuvaa?

Indikaattorin taustalla on tieto siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista 18–34-vuotiaista on saanut mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä. Indikaattori kuvaa kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden prosenttiosuudessa. Korkeintaan 0,5 % osuus tuottaa hyvinvointialueelle täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa.

Indikaattorin laskennassa huomioidaan henkilöt, joiden päädiagnoosi kuuluu F-ryhmään. Elimelliset aivo-oireyhtymät (F00-F09) sekä älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79) on rajattu indikaattorin laskennasta pois. Indikaattorin tiedot poimitaan kerran vuodessa: eläkkeensaajia koskevat tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä, ja eläkkeelle siirtyneiden tiedot ilmestyvät myöhemmin samana vuonna.

Miksi työkyvyttömyyttä mielenterveyssyistä tulee ehkäistä?

Viime vuosina mielenterveyden ongelmat ovat yhä useammin haastaneet nuorten työkykyä ja aiheuttaneet pitkittyneitä sairauspoissaoloja. Nuorissa ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkettä saadaan valtaosin juuri mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Yhteiskunnallisesti nuorten työkyvyttömyys on merkittävä huolenaihe: se aiheuttaa taloudellista taakkaa yhteiskunnan eri sektoreille ja tuo usein mukanaan haasteita elämän eri osa-alueilla myös nuorelle itselleen.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Nuorille tarjotaan varhaista tukea mielenterveyden haasteisiin ja huomioidaan nepsy-tuki
• Ammatillista kuntoutusta ja sosiaalista kuntoutusta tarjotaan sitä tarvitseville
• Nuorten kanssa tehdään yksilöllisiä työllistymissuunnitelmia
• Jäljellä olevaa työkykyä kartoitetaan systemaattisesti
• Tehdään monialaisia kuntoutussuunnitelmia
• Yhteistyötä TE-toimiston, kuntien ja hyvinvointialueen välillä pyritään vahvistamaan

Tietolähde

​Eläketurvakeskus (ETK)Avautuu uuteen välilehteen​