Työkyvyttömyyden ja heikon toimeentulon ehkäiseminen

​Hyte-kertoimen indikaattorit on koottu Päijät-Hämeessä viiteen teemaryhmään. Teemaryhmät on muodostettu siten, että ryhmässä työskennellään samaan ilmiöön liittyvien indikaattorien tai samoja kohderyhmiä koskevien indikaattorien parissa. Työkyvyttömyyden ja heikon toimeentulon ehkäiseminen -teemaryhmä työskentelee neljän indikaattorin parissa.​

Teemaryhmän fasilitaattori

Ville Majala, yhdyspintakoordinaattori, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Teemaryhmän indikaattorit

Neljästä indikaattorista ensimmäinen ja viimeinen vaikuttavat hyvinvointialueen hyte-kertoimeen ja kaksi keskimmäistä kuntien hyte-kertoimeen. Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin teemaryhmän seuraamaan indikaattoriin sekä siihen, mitä indikaattori kuvaa ja miten siihen voidaan alueella vaikuttaa. Huomaa, että toimeentulotukea koskevat kaksi indikaattoria ovat sisällöllisesti hyvin lähellä toisiaan ja niihin vaikutetaan pitkälti samoilla keinoilla.

• Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään
• Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
• Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
• Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä

Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään

HYVINVOINTIALUEEN PROSESSI-INDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?

Indikaattori ilmaisee osuuden kaikista niistä 18–64-vuotiaista työttömistä, joille on vuoden aikana tehty työttömän terveystarkastus perusterveydenhuollon avohoidon vastaanotolla. Indikaattorin laskennassa huomioidaan ne henkilöt, joille on kirjattu Opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastus (OAA61) tai Työttömien terveystarkastus (OAA68). Indikaattorin tiedot poimitaan kerran vuodessa.

Mitä useammalle työttömälle on tehty työttömän terveystarkastus, sitä paremmat pisteet indikaattori tuottaa hyvinvointialueelle hyte-kerrointa laskettaessa.

Mitä merkitystä on työttömien terveystarkastuksilla?

Työttömillä on keskimäärin enemmän terveysongelmia kuin työssä käyvillä. Työttömyyteen liittyvät terveysriskit myös lisääntyvät työttömyyden pitkittyessä. Jos sairaudet, toimintakyvyn vajeet tai kuntoutuksen tarve jäävät tunnistamatta, työttömän riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Pitkään työttömänä olleilla korostuvat mielenterveysongelmat, nepsy-oireet ja tuki- ja liikuntaelinvaivat, joihin usein kaivataan apua ja tukea terveydenhuollosta.

Terveystarkastusten avulla voidaan tukea työttömän työ- ja toimintakykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyn heikkenemistä. Lisäksi tarkastukset mahdollistavat työttömälle oikea-aikaisen ja tarpeen mukaisen hoitoon pääsyn, mikäli terveydentila sitä edellyttää. Alueellisella tasolla työttömien terveystarkastukset ovat osa työkyvyn tuen palveluita ja laadukkaasti toteutettuina niiden avulla on mahdollisuus edistää alueen elinvoimaa ja työllisyyttä.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Lisätään työttömien parissa työskentelevien ammattiryhmien tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta terveystarkastuksiin
• Työttömien palveluissa viestitään systemaattisesti oikeudesta terveystarkastuksiin ja ohjeistetaan, kuinka tarkastukseen voi hakeutua
• Huolehditaan oikeasta kirjaamisesta: Opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastus OAA61 tai Työttömien terveystarkastus OAA68

Tietolähde

Perusterveydenhuoltotilasto (THL)Avautuu uuteen välilehteen

​Työnvälitystilasto (TEM)Avautuu uuteen välilehteen​

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä   

KUNNAN TULOSINDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?

Taustalla on tieto siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista kunnan 25–64-vuotiaista saa työkyvyttömyyseläkettä tilastovuoden lopussa. Indikaattori ilmaisee kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudessa. Jos osuus on 5 prosenttia tai vähemmän, muutosta ei enää edellytetä, ja kunta saa täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa.

Työkyvyttömyyseläke on toimeentulon turva tilanteisiin, joissa sairaus tai vamma on heikentänyt työkykyä vähintään vuoden ajan niin, ettei henkilö pysty palaamaan työelämään. Indikaattorissa huomioidaan sekä työ- että kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saavat. Työkyvyttömyyseläkkeisiin sisältyvät yksilölliset varhaiseläkkeet ja työuraeläkkeet niiden voimassaoloaikana.

Miksi työkyvyttömyyttä on tärkeä ehkäistä?

Työkyvyttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa työkyky on alentunut niin, ettei töiden tekeminen ole mahdollista. Työkyvyttömyys heikentää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisää riskiä syrjäytymiselle. Se on myös yhteiskunnallinen haaste, sillä työkyvyttömyys heikentää alueellista elinvoimaa ja kuormittaa julkista taloutta. Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä tukemalla työkykyä työuran kaikissa vaiheissa.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Nepsy-haasteet pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja kuntoutusta tarjotaan ajoissa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista
• Erityisesti nuorille pyritään tarjoamaan asiakaslähtöistä ja varhaista tukea niin kuntien kuin hyvinvointialueen palveluissa
• Sote-alan ammattilaisten kuntoutuksen tarpeen tunnistamiseen ja oikean kuntoutuksen piiriin ohjaamiseen liittyvää osaamista pyritään tukemaan
• Sote-alan ammattilaisten tietoisuutta Kelan kuntoutuspalveluista ja asiakkaiden ohjaamisesta niiden piiriin pyritään lisäämään
• Mielenterveyssyistä myönnettyjä eläkepäätöksiä pyritään vähentämään toimivilla mielenterveyspalveluilla ja ehkäisemällä ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta
• Pyritään edistämään osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluuta työelämään alueella
• Varmistetaan selkeä työnjako kuntien, hyvinvointialueen, TE-palveluiden ja Kelan kesken työkyvyn tukemisessa ja kehitetään yhteistyötä

Tietolähde

​Tilasto Suomen eläkkeensaajista (ETK ja Kela)Avautuu uuteen välilehteen​

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä   

KUNNAN TULOSINDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?

Indikaattorin taustalla on tieto siitä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista kunnan 25–64-vuotiaista on asunut toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa vähintään kymmenenä kuukautena vuoden aikana. Indikaattori ilmaisee kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen toimeentulotukea saaneiden osuudessa. Korkeintaan 0,5 % osuus tuottaa kunnalle täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa.

Indikaattorin laskennassa väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotuki voi olla perustoimeentulotukea, täydentävää toimeentulotukea, ehkäisevää toimeentulotukea tai kuntouttavan työtoiminnan tukena maksettavaa toimintarahaa tai matkakorvausta.

Mitä pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen merkitsee?

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturva, joka kattaa ihmisarvoisen elämän välttämättömät menot. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus mittaa köyhyyttä tarkemmin kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ovat myös kasautuneessa syrjäytymisriskissä: tilanteeseen liittyvät niin pitkäaikaistyöttömyys kuin kotitalouden jäsenten riski ylisukupolviselle syrjäytymiselle. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat avainasemassa koulutuksen ja työllisyyden edistäminen sekä osallisuuden turvaaminen.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Erityisesti nuorten tavoittamiseen panostetaan ja heidät pyritään ohjaamaan tuen piiriin varhaisessa vaiheessa
• Toimeentulotuen varassa oleville tarjotaan yksilöllistä tukea työllistymiseen ja uudelleenkouluttautumiseen, huomioidaan myös työpajatoiminta ja aktivointisuunnitelmat
• Asumiskustannusten vaikutukset talouteen huomioidaan päätöksenteossa ja mahdollisuus edulliseen asumiseen pyritään säilyttämään

Tietolähde

​Toimeentulotukirekisteri (THL)Avautuu uuteen välilehteen​

Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä

HYVINVOINTIALUEEN TULOSINDIKAATTORI

Mitä indikaattori kuvaa?

Indikaattori pohjaa siihen, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista alueen 25–64-vuotiaista on asunut perustoimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa vähintään kymmenenä kuukautena vuoden aikana. Indikaattori ilmaisee kahden viimeisimmän mittauksen välillä tapahtuneen muutoksen perustoimeentulotukea saaneiden osuudessa. Korkeintaan 1 % osuus tuottaa hyvinvointialueelle täydet pisteet hyte-kerrointa laskettaessa. Indikaattorin väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Miten indikaattoriin voidaan vaikuttaa?

• Seurataan tilastointia ja tunnistetaan perustoimeentulotuen saamiseen liittyviä ilmiöitä ja kehityskulkuja alueella
• Ks. edeltävä indikaattori

Tietolähde

Toimeentulorekisteri (THL)