Osallisuus

Tällä sivulla kuvataan hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä osallisuuden yhdyspinnalla. Huomaa kuitenkin, että myös muilla yhdyspinnoilla tehtävä työ linkittyy teemoiltaan osallisuuden edistämisen kokonaisuuteen.​

Osallisuustyön osa-alueet

• Asiakkaan osallisuus omassa palvelussaan ja palveluiden kehittämisessä
• Asukasosallisuus on alueen asukkaan oikeutta tai mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon, palveluihin ja toimintaan
• Haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuuden vahvistaminen

Lue lisää:

​Osallisuus ja yhteisöllisyys (hyte-kärki)​
Osallisuuden edistäminen - THLAvautuu uuteen välilehteen

Hyvinvointialue

Osallisuus läpi leikkaa kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja meillä on vakiintunut toimintakulttuuri, jossa osallisuus toteutuu sekä päätöksenteossa että palveluissa ja niiden kehittämisessä. Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä:

1. nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto
2. ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto
3. vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto

Osallisuustyö on jaettu kahden lautakunnan alaisuuteen:

1. Tulevaisuuslautakunta
2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta

Kunnat

Kunnat ovat merkittäviä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjiä. Hyvinvointialueen ja kuntien tekemän yhteistyön päämääränä on lisätä alueen väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta sekä varmistaa yhä vaikuttavampien ja entistä saavutettavampien palveluiden luominen hyvinvointialueen ja kuntien yhteisille asiakkaille.

Järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, Päijät-Hämeen liitto

Järjestöt mahdollistavat matalalla kynnyksellä osallistumista, vaikuttamista ja yhteistoimintaa. Järjestöjen kokemus- ja vapaaehtoistoiminta, kehittämistoiminta, vaikuttaminen ja edunvalvonta, työllistäminen ja kouluttaminen sekä palvelutoiminta ovat merkittävä osa kohderyhmiensä osallisuudessa.

Alueelliset oppilaitokset kouluttavat tulevia ja nykyisiä sosiaali-, terveys- ja turvallisuusalan ammattilaisia mm. palvelumuotoilun avulla asiakkaiden ja työntekijöiden kehittämistarpeiden kartoittamiseen ja yhteiseen toiminnan kehittämiseen kokeilujen pohjalta.

Lue lisää:

​Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Osallistu ja vaikuta -verkkosivuAvautuu uuteen välilehteen​

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (758/1992) ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) korostavat palvelun käyttäjän osallisuutta omaan palveluunsa. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottavat asiakaskeskeisyyttä. Sosiaalihuoltolaissa edellytetään rakenteellista sosiaalityötä. Se tarkoittaa sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista.

Perustuslain (731/1999) mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (2 §). Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).

Hyvinvointialuelain (611/2021) 29 § ja 34 § mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan lain mukaan edistää erityisesti:

1. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
2. selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
4. suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
5. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
6. tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
   

Hyvinvointialueen on tiedotettava siitä, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä. (Laki hyvinvointialueesta 29 §)

Osallisuus työtä tehdään pääosin verkostoissa. Keskeisesti osallisuustyön parissa Päijät-Hämeessä toimii neljä verkostoa. Nämä ovat:

• Päijät-Hämeen etsivän työn verkosto
• Monitoimijaisen etsivän työn ryhmä Monet
• Päijät-Hämeessä osallisuusverkosto
• Päijät-Hämeen kokemusosaajaverkosto

Lisäksi hyvinvointialueella toimii sisäinen asiakasosallisuuden edistäjien verkosto, joka koostuu hyvinvointialueen työntekijäistä.

Hyvinvointialueelle on tehty osallisuusohjelma ensimmäisen kerran vuosille 2023–2025. Osallisuusohjelman päivityksen yhteydessä (syksyllä 2025) se liitetään osaksi osallisuus-, yhdenvertaisuus –ja tasa-arvosuunnitelmaa. Osallisuuden vahvistaminen yksi kehittämiskohde alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa.

Lue lisää:

​Päijät-Hämeen hyvinvointialueen osallisuusohjelma 2022-2025Avautuu uuteen välilehteen
​Alueellinen hyvinvointisuunnitelma​
​

Osallisuus on ilmiönä aina abstrakti. Yhteistyön muodot vaativat vielä kehittämistä, ja osa yhteistyörakenteista on vielä tuoreita. Esimerkiksi Päijät-Hämeen osallisuusverkosto on perustettu vuonna 2024. Osallisuustyötä tehdään hyvinvointialueen toiminnassa pitkälti hanketyönä. Osallisuustyöhön tarvittaisiin vakituista resurssia.