Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja yhteisöllisyys on yksi Päijät-Hämeen hyte-kärjistä

Hyte-kärjet ovat alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteitä. Osallisuus ja yhteisöllisuus on yksi hyte-kärjistä.

Osallisuus on hyvinvoinnin perusta. Yleisellä tasolla osallisuudella tarkoitetaan kuulluksi tulemista, kuulumista johonkin ja vaikuttamista. Mahdollisuudet osallisuuteen syntyvät sosiaalisissa suhteissa sekä kohtaamisissa osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Kokemus osallisuudesta on yksilöllinen ja muuttuva eri elämäntilanteissa. Osallisuuden kokemus muodostuu:

• merkityksellisyyden, hallittavuuden ja johonkin kuulumisen kokemuksesta,
• mahdollisuudesta tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään,
• mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin vuorovaikutuksessa toisten kanssa

Kokemus yhteisöön kuulumisesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään vahvistavat psyykkistä jaksamista, tulevaisuudenuskoa ja ehkäisevät yksinäisyyttä.

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä koskevat tavoitteet

Päijät-Hämeessä vuosille 2025–2029 on asetettu seuraavat osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä koskevat tavoitteet:

• Osallisuus on vahvistunut
• Yksinäisyys on vähentynyt
• Työhön, kouluun ja koulutukseen kiinnittyminen on vahvistunut 

Hyte-kärkiin sisältyvät tavoitteet on muotoiltu ajantasainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuva huomioiden. Tavoitteiden muotoilu käynnistyi huhtikuussa 2025. Prosessissa kuultiin vaikuttamistoimielimiä, kuntien hyvinvointikoordinaattoreita ja useita monialaisia työryhmiä. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomustyö kevättalvella -25 mahdollisti tavoitteiden laatimisessa jatkumon valtuustokausien välillä. Tavoitteet koskevat kolmatta tavoitetta lukuun ottamatta koko alueen väestöä, ja muutosta seurataan väestötason mittareilla.

Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin tavoitteeseen, niiden seurantaan ja työhön, jota tavoitteiden saavuttamisen eteen alueella tehdään. Kunkin tavoitteen yhteydessä oleva kuvaus on muotoiltu tavoitteiden laatimisen yhteydessä kootusta tiedosta, ja kertoo lyhyesti vuoden 2025 lähtötilanteen tavoitteiden eteen työskentelyyn.

Osallisuus on vahvistunut

Nuorten kouluinnostus on monin paikoin lisääntynyt, mutta osallisuuden kokemuksessa näkyy edelleen merkittäviä eroja ikäryhmien ja sukupuolten välillä. Erityisesti yläkoululaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi ja osa nuorista jää ulkopuoliseksi kouluyhteisöstä. Perheiden taloudelliset vaikeudet puolestaan rajoittavat lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan. Lisääntyvä työttömyys ja ikääntyminen tarkoittavat sitä, että yhä suurempi osa väestöstä on myös työyhteisöjen ulkopuolella. Digitaaliset palvelut lisääntyvät, mutta osa väestöstä jää niistä jälkeen. Tämä uhkaa kaventaa osallisuutta entisestään. 

Osallisuus on hyvinvoinnin perusta ja sen vahvistaminen ehkäisee syrjäytymistä kaikissa ikäryhmissä. Se tarkoittaa vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä kouluissa, työpaikoilla ja päätöksenteossa, harrastus- ja kulttuuritoiminnan saavutettavuutta sekä yhteisöllisiä tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata. Harrastustakuu lapsille, elinikäisen oppimisen tukeminen työikäisille ja osallistavat kulttuuripalvelut ikääntyneille ovat esimerkkejä ratkaisuista, jotka lisäävät osallisuuden kokemusta. 

Yksinäisyys on vähentynyt

Yksinäisyys on yksi suurimmista hyvinvoinnin uhkista ja sen vaikutukset näkyvät mm. mielenterveyden haasteina. Yksinäisyyttä kokevia nuoria on edelleen liikaa, erityisesti tyttöjä. Läheisten kaverien puute on kytköksissä emotionaaliseen yksinäisyyteen. Myös työikäisten ja ikääntyneiden parissa yksinäisyys on lisääntynyt. Nuorilla yksinäisyys liittyy usein kaverisuhteiden puutteeseen, työikäisillä työelämän ulkopuolisuuteen tai arjen kiireeseen ja ikääntyneillä puolison menetykseen tai toimintakyvyn heikkenemiseen. Yksinäisyys on merkittävä riski sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle. Ilmiö on vahvasti yhteydessä heikkoon osallisuuden kokemukseen, taloudellisiin haasteisiin ja mielenterveysongelmiin.  

Positiivista muutosta voidaan tukea lisäämällä yhteisöllisyyttä kouluissa, tukemalla kaverisuhteita, järjestämällä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja eri-ikäisille ja vahvistamalla vapaaehtoistoimintaa sekä vertaistukea. Myös digitaalisten yhteisöjen hyödyntäminen voi tavoittaa niitä, joille kasvokkaiset kohtaamiset ovat vaikeita. Jotkut voivat löytää läheisen ystävän verkosta. 

Työhön, kouluun ja koulutukseen kiinnittyminen on vahvistunut 

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja nuorisotyöttömyys on nousussa. Syrjäytymisriski on suurin 18–24-vuotiailla, mikä vaikuttaa suoraan alueen osaamiseen, elinvoimaan ja hyvinvointiin. Työikäisillä jatkuva osaamisen päivittäminen on välttämätöntä työelämässä pysymisen kannalta. 

Tilanteen parantamiseksi on tärkeää vahvistaa opiskeluhuoltoa ja oppimisen tukea, panostaa nivelvaiheen tukeen peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä sekä kehittää yksilöllisiä koulutuspolkuja. Työpajatoiminta ja työllistymistä tukevat palvelut voivat auttaa nuoria kiinnittymään työelämään ja ehkäistä syrjäytymistä. Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ja kognitiivisia taitoja tukevat oppimisympäristöt hyödyttävät myös aikuisia ja ikääntyneitä.