Päihteettömyys ja terveelliset elintavat

Päihteettömyys ja terveelliset elintavat on yksi Päijät-Hämeen hyte-kärjistä

Hyte-kärjet ovat alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteitä. Päihteettömyys ja terveelliset elintavat on yksi hyte-kärjistä.

Terveelliset elintavat koostuvat erilaisista arkisista valinnoista, kuten hyvinvointia tukevasta ravitsemuksesta, riittävästä fyysisestä aktiivisuudesta ja riittävästä levosta. Terveelliset elintavat tukevat sekä kehon että mielen hyvinvointia. Ne myös pienentävät riskiä sairastua moniin sairauksiin. Päihteettömyys ja päihteiden kohtuullinen käyttö liittyvät terveellisiin elintapoihin. Päihteitä ovat muun muassa alkoholi, nikotiinituotteet ja huumausaineet. Myös tiettyjä reseptilääkkeitä käytetään päihdyttävässä tarkoituksessa.  Päihteiden käyttö lisää riskiä moniin sairauksiin.

Päihteettömyyden ja terveellisten elintapojen edistämistä koskevat tavoitteet

Päijät-Hämeessä vuosille 2025–2029 on asetettu seuraavat päihteettömyyden ja terveellisten elintapojen edistämistä koskevat tavoitteet:

• Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elintavat ovat vahvistuneet
• Elintapasairauksien ilmaantuvuus on pienentynyt
• Terveyserot ovat kaventuneet 

Hyte-kärkiin sisältyvät tavoitteet on muotoiltu ajantasainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuva huomioiden. Tavoitteiden muotoilu käynnistyi huhtikuussa 2025. Prosessissa kuultiin vaikuttamistoimielimiä, kuntien hyvinvointikoordinaattoreita ja useita monialaisia työryhmiä. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomustyö kevättalvella -25 mahdollisti tavoitteiden laatimisessa jatkumon valtuustokausien välillä. Tavoitteet koskevat koko alueen väestöä ja muutoksia seurataan väestötason mittareilla.

Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin tavoitteeseen, niiden seurantaan ja työhön, jota tavoitteiden saavuttamisen eteen alueella tehdään. Kunkin tavoitteen yhteydessä oleva tekstikuvaus on muotoiltu tavoitteiden laatimisen yhteydessä kootusta tiedosta, ja kertoo lyhyesti vuoden 2025 lähtötilanteen tavoitteiden eteen työskentelyyn.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elintavat ovat vahvistuneet 

Liikunnan määrä on hieman kasvanut, mutta hengästyttävä liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat vähentyneet monilla nuorilla. Riittämätön uni ja epäsäännöllinen syöminen lisäävät kuormitusta ja heikentävät oppimista. Työikäisillä kiire ja työn paineet vaikeuttavat terveellisten elintapojen ylläpitämistä, ikääntyneillä liikkumattomuus lisää toimintakyvyn menetyksen riskiä. 

Elintapojen vahvistamisessa keskeistä on perhelähtöinen tuki, vanhemmuuden tukeminen sekä kouluruoan, fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen elinympäristön arvostuksen lisääminen. Positiivista muutosta voidaan edistää tukemalla säännöllistä syömistä, luomalla liikkumismahdollisuuksia arkeen, vahvistamalla uniterveyttä ja tukemalla terveellisiä valintoja kouluissa, perheissä, työpaikoilla ja ikääntyneiden palveluissa. 

Elintapasairauksien ilmaantuvuus on pienentynyt 

Päijät-Hämeessä sairastavuus on monilla mittareilla maan keskiarvoa korkeampi. Työikäisillä korostuvat alkoholisairaudet, keuhkosairaudet ja työkyvyttömyys, ikääntyneillä sydän- ja verisuonitaudit sekä muistisairaudet. Tämä lisää paineita sosiaali- ja terveyspalveluille ja heikentää alueen elinvoimaa.  

Psyykkinen kuormitus heijastuu fyysiseen terveyteen: se näkyy heikompana palautumisena, vähäisempänä liikuntana ja epäterveellisinä ruokailutottumuksina. Ehkäisevään, preventiiviseen työhön panostaminen on ratkaisevaa. Tupakoinnin, päihteiden käytön ja liikkumattomuuden vähentäminen sekä varhainen terveydenhuolto ja seulonnat voivat ehkäistä sairauksien pitkittymistä ja vähentää niiden aiheuttamaa inhimillistä ja taloudellista kuormaa.  

Terveyserot ovat kaventuneet 

Päijät-Hämeessä näkyvät edelleen merkittävät erot sukupuolten, ikäryhmien ja kuntien välillä. Pienituloisissa perheissä lasten ja nuorten hyvinvointi jää usein jälkeen, työikäisillä terveyseroja synnyttävät taloudelliset ja koulutuserot, ja ikääntyneillä elinolosuhteet ja sosiaalinen eriarvoisuus. 

Tasa-arvoa voidaan vahvistaa kohdentamalla palveluja eniten tarvitseville, parantamalla saavutettavuutta ja kaventamalla sosioekonomisia eroja koulutuksen, työllisyyden ja sosiaaliturvan avulla. Hyvinvoinnin vahvistaminen heikoimmassa asemassa olevien parissa vähentää terveyseroja ja tukee koko alueen kehitystä.