Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi on yksi neljästä Päijät-Hämeen hyte-kärjestä

Hyte-kärjet ovat alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteitä. Mielen hyvinvointi on yksi hyte-kärjistä. 

Mielen hyvinvointi on osa kokonaishyvinvointia. Siihen liittyvät keskeisesti ihmisen psyykkiset voimavarat, vaikutusmahdollisuudet ja tyytyväisyys omaan elämään, tyydytystä tuottavat sosiaaliset suhteet sekä myönteinen käsitys omasta itsestä ja kehittymismahdollisuuksista. Mielen hyvinvointi ei tarkoita, että elämään ei koskaan liittyisi ahdistusta, riittämättömyyttä tai alakuloisuutta. Sen sijaan mielen hyvinvointi kuvastaa sitä, että ihminen kykenee näkemään omat kykynsä ja selviytymään eteensä tulevista haasteista. 

Mielen hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet

​Päijät-Hämeessä vuosille 2025–2029 on asetettu seuraavat mielen hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet.

• Psyykkinen kuormitus ja itsetuhoisuus ovat vähentyneet
• Elämään tyytyväisyys on lisääntynyt 

Hyte-kärkiin sisältyvät tavoitteet on muotoiltu ajantasainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuva huomioiden. Tavoitteiden muotoilu käynnistyi huhtikuussa 2025. Prosessissa kuultiin vaikuttamistoimielimiä, kuntien hyvinvointikoordinaattoreita ja useita monialaisia työryhmiä. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomustyö kevättalvella -25 mahdollisti tavoitteiden laatimisessa jatkumon valtuustokausien välillä. Tavoitteet koskevat koko alueen väestöä ja muutoksia seurataan väestötason mittareilla. 

Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin tavoitteeseen, niiden seurantaan ja työhön, jota tavoitteiden saavuttamisen eteen alueella tehdään. Kunkin tavoitteen yhteydessä oleva tekstikuvaus on muotoiltu tavoitteiden laatimisen yhteydessä kootusta tiedosta, ja kertoo lyhyesti vuoden 2025 lähtötilanteen tavoitteiden eteen työskentelyyn.

Psyykkinen kuormitus ja itsetuhoisuus ovat vähentyneet 

Nuorten psyykkinen kuormitus on kasvanut, ja erityisesti tytöt kokevat lisääntynyttä ahdistusta ja koulu-uupumusta. Päijät-Hämeessä nuorten aikuisten itsemurhakuolleisuus on poikkeuksellisen korkea. Työikäisillä mielenterveyden haasteet näkyvät pitkittyneenä stressinä ja työkyvyttömyytenä, ikääntyneillä yksinäisyytenä ja menetyksinä. 

Muutosta voidaan edistää panostamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja vahvistamalla ennaltaehkäisyä. Perheiden ja yhteisöjen tukeminen, vertaistoiminta ja kriisiapu vähentävät kuormitusta. Myös työhyvinvoinnin tukeminen ja ikääntyneiden arjen tuki ovat keskeisiä toimia. 

Elämään tyytyväisyys on lisääntynyt 

Nuorten elämään tyytyväisyys on pitkällä aikavälillä laskenut, mutta viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat lievää parannusta. Sukupuolten välillä on eroja: pojat kokevat enemmän tyytyväisyyttä kuin tytöt. Työikäisillä taloudelliset paineet ja työn kuormittavuus vähentävät tyytyväisyyttä, ikääntyneillä suurin vaikutus liittyy terveyteen ja sosiaalisten suhteiden säilymiseen.

Läheiset ihmissuhteet ja yhteisön tuki tuovat turvaa ja iloa. Terveys, riittävä uni ja liikunta luovat pohjan hyvälle mielelle. Kun elää arvojensa mukaisesti ja kokee tekevänsä jotain merkityksellistä, elämä tuntuu tarkoitukselliselta. Myös tasapaino työn ja levon välillä, luonnossa liikkuminen sekä uusien asioiden oppiminen vahvistavat tyytyväisyyttä. 

Tyytyväisyyttä voidaan lisätä luomalla turvallisia ja kannustavia oppimis- ja työympäristöjä, tarjoamalla harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia sekä tukemalla perheitä arjessa. Arjen myönteisten kokemusten vahvistaminen lisää elämään tyytyväisyyttä kaikissa ikäryhmissä.