Arjen turvallisuus

Arjen turvallisuus on yksi Päijät-Hämeen hyte-kärjistä

Hyte-kärjet ovat alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteitä. Arjen turvallisuus on yksi hyte-kärjistä.

Turvallisuus on käsitteenä laaja. Se tarkoittaa vaarojen ja uhkien puuttumista tai vähintään niiden hallintaa. Samalla se on subjektiivinen kokemus siitä, että on turvassa. Se voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai oikeudellista, ja se voidaan ymmärtää sekä yksilön että yhteisön kokemuksena. Arjen turvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Se on viittaa turvallisuuteen ihmisen arjen ympäristöissä, jotka kattavat oman kodin ja muut elinympäristöt sekä digitaaliseen maailman. 

Arjen turvallisuuden edistämistä koskevat tavoitteet

Päijät-Hämeessä vuosille 2025–2029 on asetettu seuraavat arjen turvallisuuden edistämistä koskevat tavoitteet:

• Arjen turvallisuus on vahvistunut, myös digitaalisissa ympäristöissä
• Apua saa silloin, kun sitä tarvitsee
• Elinvoima ja taloudellinen hyvinvointi ovat vahvistuneet
• Muuttuviin olosuhteisiin on varauduttu 

Hyte-kärkiin sisältyvät tavoitteet on muotoiltu ajantasainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuva huomioiden. Tavoitteiden muotoilu käynnistyi huhtikuussa 2025. Prosessissa kuultiin vaikuttamistoimielimiä, kuntien hyvinvointikoordinaattoreita ja useita monialaisia työryhmiä. Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomustyö kevättalvella -25 mahdollisti tavoitteiden laatimisessa jatkumon valtuustokausien välillä. Tavoitteet koskevat koko alueen väestöä ja muutoksia seurataan väestötason mittareilla.

Alla voit tutustua tarkemmin kuhunkin tavoitteeseen, niiden seurantaan ja työhön, jota tavoitteiden saavuttamisen eteen alueella tehdään. Kunkin tavoitteen yhteydessä oleva tekstikuvaus on muotoiltu tavoitteiden laatimisen yhteydessä kootusta tiedosta, ja kertoo lyhyesti vuoden 2025 lähtötilanteen tavoitteiden eteen työskentelyyn.

Arjen turvallisuus on vahvistunut, myös digitaalisissa ympäristöissä 

Fyysisen väkivallan kokemukset ovat vähentyneet lapsilla ja nuorilla, mutta koulukiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat edelleen yleisiä. Digitaaliset ympäristöt tuovat uusia riskejä, kuten verkkokiusaamista, huijauksia ja häirintää. Turvattomuutta voivat lisätä myös taloudelliset vaikeudet ja arjen epävarmuus. Turvallisuuden kokemukseen vaikuttavat asiat ovat universaaleja, mutta voivat saada painotuksia iästä riippuen. Lasten ja nuorten kohdalla puhutaan usein turvallisesta perheestä, kaverisuhteista ja koulupäivästä, työikäisten kohdalla taloudellisesta vakaudesta, parisuhteesta ja työolosuhteista ja ikääntyneiden kohdalla elinympäristön esteettömyydestä ja palvelujen saavutettavuudesta. Digitaalinen kehitys laajentaa turvallisten ympäristöjen määritelmää. 

Arjen turvallisuutta edistetään kiusaamisen ja väkivallan vastaisella työllä, digiosaamista vahvistamalla, palvelujen saavutettavuutta turvaamalla sekä rakentamalla luottamusta yhteisöissä. 

Apua saa silloin, kun sitä tarvitsee 

Avun saannissa on suuria eroja. Nuorten kokemukset kouluterveydenhoitajien ja kuraattorien saavutettavuudesta vaihtelevat, ja mielenterveyspalvelujen jonot kuormittavat perheitä. Työikäiset voivat jäädä ilman oikea-aikaisia palveluja, ja ikääntyneillä avun tarve kasvaa toimintakyvyn heikentyessä. Monille paras ja tärkein apu tulee omasta elinympäristöstä ja yhteisöstä: perheeltä ja ystäviltä. Osallisuus yhteisöstä parantaa myös ihmisen mahdollisuuksia saada apua. 

Muutosta voidaan edistää vahvistamalla yhteisöjä, lisäämällä palvelujen ja toiminnan resursseja, kehittämällä matalan kynnyksen ja digitaalisia palveluja sekä varmistamalla, että apua saa silloin, kun sitä todella tarvitaan – ilman kohtuuttomia odotusaikoja. 

Elinvoima ja taloudellinen hyvinvointi ovat vahvistuneet 

Tuloerot ja lapsiperheköyhyys ovat kasvaneet Päijät-Hämeessä. Talouden kiristyminen heijastuu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja lisää huolta toimeentulosta, syrjäytymisestä ja jaksamisesta. Työikäisillä toimeentulo voi olla epävarmaa, ja ikääntyneillä pienet eläkkeet luovat turvattomuutta. 

Tilannetta voidaan parantaa tukemalla työllistymistä, vahvistamalla osaamista ja alueen elinvoimaa yritystoiminnan ja koulutuksen avulla, sekä turvaamalla riittävä sosiaaliturva. Taloudellinen vakaus tukee myös psyykkistä hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. 

Muuttuviin olosuhteisiin on varauduttu 

Maailmanpoliittinen tilanne, talouden epävarmuus ja ilmastonmuutos vaikuttavat kaikkien arkeen ja turvallisuuden kokemukseen. Tämä voi näkyä esimerkiksi ilmastoahdistuksena, toimeentulon huolina ja epävarmuutena palvelujen saatavuudesta. Organisaatioiden täytyy varautua palvelujen turvaamiseen niin säiden vaihtelun ja ääri-ilmiöiden kuin mahdollisista ulkopoliittisista turvallisuusuhkista johtuvien poikkeusolojen varalta.  

Varautumista voidaan vahvistaa kehittämällä kriisivalmiutta, tukemalla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vahvistamalla yhteisöjen resilienssiä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukeminen lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.